Lähellä hiljaisuutta

kaukana pimeydestä

joka selättäisi minut ylivoimallaan

Kosken  yksinäisyyden hiljaisuutta

annan sen helliä sydämeni rauhaa

Taivaan pudotessa palaan menneisyyteeni

kirjaston edessä seisova suihkulähde

sieltä ammensin sykkiviä säkeitä

En huku lähteeni veteen

hukun pimeyden ytimeen